21.11.2017

Totta vai tarua?

Härkäpapu on uusvanha elintarvike, sillä se tunnettiin jo satoja vuosia sitten proteiinipitoisena hyötykasvina, joka säilyi hyvin talven yli. Viime vuosina härkäpapu on kokenut uuden tulemisen, jonka seurauksena se tulee yhä useammalle suomalaiselle jälleen tutuksi. Uusi raaka-aine lautasella saattaa kuitenkin aiheuttaa hieman hämmennystä. Alla olevien väitteiden avulla pyrimme valottamaan hieman härkäpavun ympärillä leijuvia kysymyksiä!

1. Härkis® on kypsä härkäpapuvalmiste, Härkäpapurouheseos on helppokäyttöinen sellaisenaan ja granola popsimista vaille valmis. Miten tämä voi olla mahdollista – eikö papuja pidäkään liottaa? Edes keittää?

TOTTA. Palkokasveja on syytä liottaa ja keittää mm. luontaisten haitta-aineiden tuhoamiseksi, ravintoaineiden imeytymisen tehostamiseksi sekä sulavuuden helpottamiseksi. Tämä on toki paikoin työlästä ja edellyttää vähintään 24 tunnin ennakointia ruokaruljanssiin. Verso Foodin tuotteissa härkäpapu voidaan istuttaa valmiiseen pöytään, sillä liotus ja kuumennus on tuotteissamme hoidettu puolestasi. Härkis® vaatii vain lämmityksen – jos sitäkään – eikä rouheseoskaan edellytä esiliotusta ennen käyttöä.


2.Kasvisruoasta, eli härkäpavusta ei lähde kunnolla nälkä.

TARUA. Härkäpavun ravitsevuus perustuu proteiinin, kuidun ja erilaisten hiilareiden kolminaisuuteen. Verson Härkäpaputuotteet ja Härkis® sisältävät runsaasti proteiinia, mikä lisää kylläisyyden tunnetta ravintoaineista eniten. Myös runsas kuitupitoisuus lisää kylläisyydentunnetta. Ruoansulatuksemme prosessoi proteiini- ja kuitupitoista ruokaa hitaasti ja saa myös vatsalaukun tyhjenemään hitaammin. Näin ollen vatsalaukku murisee tyhjyyttään hieman harvemmin. Ruoan hitaat hiilihydraatit hajoavat vuorostaan hitaasti yksinkertaisiksi sokereiksi ja nostattavat verensokeria maltillisesti. Verensokerin pysyessä tasaisissa luvuissa pitempään, hurjia nälkäpiikkejä ei pääse syntymään.

3.Härkäpapu saa vatsan paukkumaan

TOTTA… Härkäpavut, kuten palkokasvit yleensä, sisältävät ravintokuidun ja hitaiden hiilareiden lisäksi hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy ruoansulatuskanavassa. Ravintokuitu edistää suolen toimintaa ja saa sen paitsi pärisemään, myös toimimaan. Imeytymätön hiilihydraatti vuorostaan tarkoittaa etteivät ko. hiilarit hajoa ja imeydy ohutsuolesta nostaen verensokeria. Imeytymättömät hiilihydraatit matkaavat sen sijaan paksusuoleen, jossa suoliston omat mikrobit käyttävät niitä ravinnokseen. Tämä bakteerien ateriointi aiheuttaa kaasunmuodostusta vatsaan, joka koetaan ilmavaivoina. Mikäli ruokavalio sisältää niukasti kuituja tai palkokasveja vain muutaman kerran vuodessa, saattaa yhtäkkinen papusapuskan yliannostus toki turvottaa.

& TARUA. Vaikka suurin osa meistä saa jonkinlaisia tuntemuksia ensimmäisistä Härkis®pastoista tai granolaövereistä, on lupa olettaa, että oireet lieventyvät ajan myötä. Ilmavaivat ovat aina yksilöllisiä eivätkä kaikki koe niitä lainkaan. Aterianjälkeisen paukuttelun määrä vaihtelee myös riippuen siitä, mitä papua on popsinut. Tämäkin on tosin – yllättäen – yksilöllistä sekä syöjän että pavun suhteen.

Onko sinulla muita härkäpapuaiheisia kysymyksiä? Olemme mielellämme avuksi mm. osoitteessa info(at)versofood.fi!

Sonja Hakala
Kirjoittaja on Verso Food Oy:n ravitsemusasiantuntija, joka toimii myös tuotetiedon vartijana.